1. Minun piti näyttää tänään yleisölle valokuva ja video. Valokuva on tietenkin Flickrissä ja leffa YouTubessa, mutta jouduin miettimään, mihin linkitän ne, että saan ne nopeasti esille. Päädyin Bloggeriin. Toimi hyvin.

2. Minulla on kotona Vista, Firefox ja 22 tuumainen laajakuvanäyttö. Käytän blogeissa sellaista mallia, joka täyttää kauniisti Minun Ison Näyttöni. Kun näytin blogiani yleisölle xp, explorer, ei-laajakuvamuotoisella kuvalla, Flickr-kuvista oli leikkautunut kolmasosa pois ja Excelistä liimaamani kirjalista, joka näyttää hyvältä kotikoneellani, näytti järjettömältä. Vakava bloggaaja testaa bloginsa eri selaimilla ja näyttöasetuksilla. Minä en ikävä kyllä ole vakava. Tässä asiassa. Mutta jos tekee blogia kirjaston nimissä, nämä asiat pitäisi olla kunnossa.

3. Olen luottanut siihen, että kun kysyn Firefoxilta päivittäin, onko menettämiini laajennuksiin tullut uusia versioita, Firefox tietää oikean vastauksen. Firefoxin mielestä Del.icio.us-nappuloista ei ole 3 betaan sopivia malleja. Huomasin tänään Del.ico.usin sivulta, että he mainostivat tagitusnäppäimiä Firefox 3 beta selaimiin. Ja ne toimivat hyvin. Näyttää siltä, että Del.icio.usin käyttöni pääsee taas vauhtiin.

4. Olen ollut sitä mieltä, että Netvibesin käyttö on vaarallista, koska se latistaa blogit pelkäksi tekstiksi ja kuvaksi. Tänään huomasin yllättäen katsovani Netvibesissä blogia, en tekstiä. Eli voin valita, katsonko Netvibesissä blogia vai tekstiä. Miksi en ole huomannut tätä koskaan ennen. Olen varma, että tämä valintamahdollisuus on ollut Netvibesissä aina. Nyt pitää sanoa, että Netvibesissä on pelkästään hienoja ominaisuuksia.

5. Olin odottanut kurssimeseä sunnuntaista saakka. Olin tänään oikeaan aikaan koneen ääressä. Avasin mesen. Minulla oli kahvikuppi kädessä. Mutta olin niin väsynyt, että en pystynyt opettelemään mesen käyttöä niin paljon, että olisin saanut yhteyden kurssiin. Istuin puoli tuntia sumeana koneen edessä. Sitten totesin, että en mesetä tänään. Eikä tämä ollut edes aivan ensimmäinen kerta, kun olin mesen äärellä. Joskus olen jopa osannut.

6. Kirjauduin yhteen uuteen palveluun. Brightkite.
7. Ilmoittauduin yhteen tulevaan palveluun. Vollee. Second Life kännykässä!
8. Olin kuuntelemassa mitä Lasipalatsin Kohtaamispaikassa tehdään. Minä haluan olla töissä tuollaisessa kirjastossa.
9. Täytyy mennä nukkumaan, että jaksan lähteä taas aamulla kokoukseen. Onneksi ostin jo energiajuoman valmiiksi.

Olin tänään kurssi-ircissä.

Minä kirjoitan lyhintäkin sähköpostikirjettä kaksi tuntia.
En ehdi koskaan kahvipöytäkeskusteluissa avaamaan suutani.
Olen asiallinen mies.
Keskustelen mielelläni yhden ihmisen kanssa.
Tai puhun yleisölle.

Minulla meni ircissä ensimmäinen puoli tuntia siihen, että opin lukemaan tarpeeksi nopeasti.
Kahden tunnin aikana en oppinut ajattelemaan tarpeeksi nopeasti.
Tai rakentamaan lauseita niin, että olisin pystynyt osallistumaan luontevasti keskusteluun.
Mutta siihen olen tottunut jo sukujuhlissa ja työpaikan kahvipöydässä.
Sen kanssa osaan elää.

Muutaman kerran yritin reagoida nopeasti, mutta koneeni kiusasi minua.
Vaikka painoin näppäimistön nappuloita kuinka lujaa, mitään ei ilmestynyt ruudulle.
Tai ilmestyi kyllä, mutta niin hitaasti, että kun sain lauseen valmiiksi, keskustelu kulki jo aivan jossain muualla.
Ja kun viimein sain heitettyä lauseeni maailmalle, kului viisi minuuttia, ennen kuin se ilmestyi ruudulle.
Tämä ei lisännyt itsevarmuuttani.
Vasta viimeisillä hetkillä yhteys alkoi toimia kunnolla.

Ei mukava kokemus.
Mutta tuota täytyy kokeilla töissä.

Sain LiveMessengerin käyntiin kun arvasin oikein, millä sähköpostiosoitteella ja salasanalla olen tilin joskus luonut. En siis muistanut mitään. Arvasin oikein.
Se kertoo paljon halustani luoda turvallisia tunnuksia.

Tämän blogitekstin otsikko kertoo siitä ajasta, kun en ollut vielä keksinyt, että voisin arvata tunnukseni. Yritin hankkia uuden. Mutta se osoittautui minulle ylivoimaisen vaikeaksi tehtäväksi.
Ruutu sanoi: hanki uusi tunnus.
Uusi mese latautui koneelleni. Kiva.
Ja kun halusin luoda siihen tunnuksen, ohjelma halusi ladata minulle taas uuden mesen....

Vanhana psykoanalyytikkona tajusin, että ylivoimaiset latausvaikeuteni liittyvät syvään vastahakoisuuteeni pikaviestimiä kohtaan.

Mikä tarkoittaa sitä, että minun on tehtävä kovemmin työtä.

Kun Suomen Kuvalehtikin on julistanut jo sähköpostin kuolleeksi, minun on pakko ottaa nykyajan viestintämuodot haltuun.

Kyse on itsekunnioituksesta, elämänhallintataidoista, tietoyhteiskuntataidoista ja ammattitaidosta.

Latasin myös Mircin, mutta en jaksanut opetella käyttämään sitä.

Onneksi perjantain palaveri Keski-Espoon kirjaston Second Life-palvelupisteessä sentään sujui hyvin. Muuten pitäisi repiä Hawaijipaita ja ripotella tuhkaa tukkaan.